Your search within this document for 'kamisa' resulted in two matching pages.
1

“...i di kunuku ta bon pa pulmn. Kurpa wadjo (sin grasia). E mucha a krese; su paanan a bira chikitu pe. Flanel, karsonsiyo, saya i blumer ta paa di abou. Na kuminsamentu di desember hopi hbmber ta kumpra nan flus di -Easku. Kon ta ku bo?-Ai, wanta riba turu di mangu'i zJTTet. Ora un ybnkuman ta bal Tiesta e sa pone un topi dl flor na su lapt. Ya Felipitu a baha karson kaba (el a krese i e ta bisti karson largu). Kamisa ta mas yeg ku saya. Tin paa fur i hende fur. E ltimo ta e animal bestia ku a bai Haiti i Bistimentu Paa, flus, Ijistl, shimis Zjilt, kbl, lapt Karsonsiyo, blumer Kamisa, karson, faha, furu Dashi, yapon, pidjama Lensu di kabes, konoskt Shal, bachi di korta puya Yu-be-londri, gyel Solapa, manga Saya, blusa, brasier Mea, liga, sombra Bisti manera un konden Kue midf, pas shimis o flus Hoga un hende Kastol ku rok Freskot, peluka Bon peg, saku di oloshi Sneiru, kosed 43...”
2

“...oloshi ta bai den saki bachi ariba na man robes i e lontina ta peg na lapt. Morto chikl den kaha grandi (un persona den un flus o shimis ku ta muchu grandi pe). Awe ba bisti manera hende (desente, korekto). Makaku bisti na seda, makaku e ta keda. El a keda tur af (nchi bisti) den su flus. Paa no ta hende. E pantomina ku e muh a hisa buta riba su kurpa a lague keda manera un wantomba (ridlkulo). Un doria peg. Obensio a bisti un dashi pushi pa drecha su tipo. Awor si el a hinka su kurpa den un kamisa di onsenbar (den difikultat grandi). Esei ta su bom di bal (e uniko flus o shimis ku a kede). Perul a bisti su shabrak (mih flus), pe bai kore Pasku. Bistf manera un keke (nchi bisti). Fransinet ta koi kologa na orea (bon kuid i bon bisti). Paa pretu no ta rou (apariensia ta mintira). Despues ku Artu-rito a bringa na skol, su mener a kaska su rok (sute o dune un bon skual). Na fiesta di kasamentu Pablo a tira un diskurso di kita sombr (fantstiko). Felesita tin mas trastu ku paa bieu (lembelansa...”