1 |
 |
“...32
Pa futuru nos uza lo (vrbo owksilyar).
(Pa mas detaye tira un bista den di dos ls).
Reduplikashon.
Nos tin reduplikashon di vrbo, pa refors. P.e. Nan a zundr bon zundr.
Polisnan a baty mal bat.
Ripitishon di un vrbo den e mesun frase
P.e. Pa studya ku el a studya, el a keda mes brutu.
E bay ku el a bay sin bini mas a kedami strao.
Ripitishon den un frase enftiko:
P.e. Wardami. Ta kome mi ta kome.
Bo no ta mira ku ta papya mi ta papya?
Ripitishon pa ekspres superlativo.
P.e. E pan ta molimoli.
Nan a biba dushidushi binti aa largu.
Reduplikashon di numeral.
P.e. Nan a kana drenta dos dos.
Yora awa kwaterkwater
Mas kaso di ripitishon.
No di gaga, ma di brd mes.
E mucha sa su ls aribariba. (no bon).
No ta asinasina sa bira riku. (no ta fasilmente) Dochi tin ocho yu. Nan ta kabeskabes.(djis tras di otro).
Kachikachi di kfi.
Klkl bow di kachete. (manera kalakuna). Un kach kankan (yen) di pruga.
Karikari (karni mul di tribon).
Blachinan di e palu tabata kuchikuchi ku otro den byentu.
....”
|
|
2 |
 |
“...33
Basta dia kaba Pa Dodo ta chinchn.
(mankaron, krekech).
E mucha ku kyr a pone dowdow pa e bay su-bis su fli. (Eksigi, teyma, pretend). Finifini di glas.
Hari chikichiki.
Krta karni pidapida.
Nan dos a sinta bebe samsam. (Huntu, parew). Ora awaseru kai sa tin hopi lembelembe ta bula. (un muskita chiki.)
Ripitishon di palabra pa ekspres zonidu.
Owtonan tabata pasa vapvap.
Su sapatunan a zona chpchp den lodo. Den kaya tabatin un wewe. (boroto, zundra-mentu, beheyt).
Ripitishon di palabra pa ekspres un. akshon ku ta sigi ri-piti:
El a kana, el a kana, te el a yega na un kas
chikitu. (den kontamentu di kwenta). Djo tabatin un set ku a but bebe, bebe, bebe awa, te bira sapu.
Ehrsisyo.
1 Ki diferensha tin den Awe mainta seys or mi a kome i Awe mainta mi tabata kome ora ba kana drenta?
2. Prom ay mi tabata riku
Ki sorto di vrbo tabata ta den e frase aki riba?
3. Trata un hende ku delikadesa, ta meskos ku.............
f........ku un hende.
4. Splika ku bo mes palabra kiko ke men Saka un hende...”
|
|
3 |
 |
“...34
5. Menshon un kaso di ripitishon di palabra pa ekspres zonidu.
6. Kiko ta karikari?
7 Ki diferensha tin den "lembelembe i "lembelansa"0
8. Un kareda di yu kabeskabes" ta nifik.....................
9. Duna un ehmpel di ripitashon di vrbo pa refors.
10. Menshon un ehmpel di ripitishon di palabra pa un akshon ku ta sigi ripiti
l...”
|
|
4 |
 |
“...e vrbonan por i mester, e vrbo owksilyar ta ta sigi tras di por o mester.
P.e.: Mi por a bay
Nan mester a kumpra e kas.
Invers hon
Generalmente orden di palabra den un frase ta: Suheto predikado.
Nos ta mira ......... Nos: suheto.
ta mira : predikado.
Invershon (kambyo den orden di palabra den un frase) nos ta topa.
den p.e.: Tami (ta ami) esaki?
(Vrbo ta prom ku e suheto). Ta ken esei?
Tin hende ei den.
Sa sosod mas be.
Por kumpra karni na barku?
Mester di mas karni.
Den un frase enftiko, ripitishon di e vrbo ta bini dilanti di e suheto: Kome mi ta kome a-wor aki....”
|
|